Kannattaako ChatGPT-mainonta yritykselle? Näistä asioista aloittaisin

ChatGPT-mainontaa kannattaa arvioida samalla tavalla kuin muutakin asiakashankintaa: tavoittaako se yritykselle sopivia ostajia ja syntyykö käytetylle rahalle vastinetta? Ennen ensimmäistä kampanjaa pitää ymmärtää oma tarjous, asiakkaan ostotilanne ja onnistumisen mittarit. Yrityksen oma tieto antaa mainonnalle sisällön. Rajattu kokeilu kertoo, onko kanavassa juuri sinun yrityksellesi järkeä.

Olen tehnyt verkkosivuja ja digimarkkinointia yli 15 vuotta. Forta Median yrittäjänä tarkastelen uusia mainoskanavia ennen kaikkea asiakkaan liiketoiminnan kautta.

ChatGPT-mainonnassa kiinnostavaa on keskustelun ympäristö. Asiakas voi kuvailla tarvettaan, vertailla vaihtoehtoja ja selvittää, mikä ratkaisu sopisi hänen tilanteeseensa. Yritykselle tämä avaa uuden mahdollisuuden esitellä palveluaan.

Pelkkä mahdollisuus ei kuitenkaan vielä ole peruste budjetille.

Minusta ensimmäinen kysymys kuuluu: mitä yrityksesi haluaa saada aikaan, ja miksi juuri tämä kanava voisi auttaa siinä?

Mitä haluat oikeastaan myydä enemmän?

”Lisää näkyvyyttä” on kampanjan lähtökohdaksi aika väljä tavoite. Näkyvyyttä voi saada myös ihmisiltä, joille yrityksellä ei ole mitään myytävää.

Hyödyllisempi tavoite voisi olla esimerkiksi tietyn kokoisten remonttien tarjouspyyntöjen lisääminen. Tai jatkuvien huoltosopimusten myynti. Tai sellaisten yritysasiakkaiden tavoittaminen, joille palvelun ulkoistaminen on ajankohtaista.

Näissä kaikissa mainonnan tehtävä on erilainen.

Myös yrityksen kapasiteetti vaikuttaa. Jos kalenteri on täynnä pieniä töitä, lisää samanlaisia yhteydenottoja ei välttämättä auta. Silloin pitäisi ehkä tavoitella suurempia kokonaisuuksia tai paremmin ennakoitavia asiakkuuksia.

Kun tavoite tarkentuu, mainonnan suunnitteluun tulee suunta. Samalla voidaan määritellä, millainen yhteydenotto olisi oikeasti arvokas.

AI-ajassa sisältöjen arvo tulee yrityksen omasta tiedosta

Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä ajatuksista koko verkkosivujen ja mainonnan kehittämisessä.

Tekoälyllä saa nopeasti tekstiä lähes mistä tahansa aiheesta. Yrityksen todellinen osaaminen ei kuitenkaan synny siitä, että palvelukuvaukseen lisätään muutama vakuuttava adjektiivi.

Arvokkaampaa tietoa löytyy usein yrittäjän ja työntekijöiden päästä:

• Mitä asiakkaat kysyvät ennen tilaamista?
• Missä tilanteissa palvelu sopii erityisen hyvin?
• Mitkä asiat vaikuttavat hintaan?
• Mitä asiakkaan kannattaa vertailla tarjouksissa?
• Miten työ käytännössä etenee?
• Millaisilla toteutuksilla osaamista voidaan näyttää?

Näistä vastauksista syntyy aineistoa sekä mainontaan että verkkosivuille.

Esimerkiksi remonttiyrityksen ”laadukas kokonaispalvelu” kertoo vielä vähän. Asiakasta voi kiinnostaa enemmän, kuka vastaa työn eri vaiheista, voiko kodissa asua remontin aikana ja miten muutostöistä sovitaan.

Kun yritys osaa vastata tällaisiin kysymyksiin, sillä on jo paljon käyttökelpoisempaa sanottavaa.

Mainos tarvitsee rinnalleen sivun, joka auttaa valitsemaan

Mainoksen tehtävä on herättää oikean ihmisen kiinnostus. Verkkosivun pitää jatkaa siitä, mihin mainos jäi.

Jos mainoksessa puhutaan yrityksen huoltosopimuksesta, asiakkaan pitäisi päästä sivulle, jolla sopimuksen sisältöä voi arvioida. Yleinen etusivu, jossa esitellään kaikki yrityksen palvelut, voi jättää liikaa selvitettävää.

Asiakas tarvitsee ymmärrettävät vastaukset ainakin palvelun sisältöön, sopivuuteen ja seuraavaan askeleeseen.

Tässä kohtaa en lähtisi laskemaan sisältösivuja. Viisi sivua voi olla sopiva määrä tai täysin väärä määrä. Tarve ratkaisee.

Jos nykyinen palvelusivu hoitaa tehtävänsä, sitä kannattaa hyödyntää. Jos olennaiset vastaukset puuttuvat, täydennetään niitä. Koko sivuston uudistus ei ole automaattinen edellytys uuden kampanjan aloittamiselle.

Näin rakentaisin ChatGPT-mainonnan kokeilun

Forta Medialla olemme koonneet tämän ajattelun osaksi ChatGPT-mainonnan toteutusmallia.

Aloitus etenee tavoitteesta yrityksen oman tiedon kokoamiseen. Sen jälkeen suunnitellaan mainosviestit, niitä vastaavat laskeutumissivut ja mittaus.

Kampanjan rakentamisessa on olennaista tunnistaa erilaiset ostotilanteet. Äkillinen korjaustarve ja pitkäaikaisen kumppanin vertailu tarvitsevat erilaisen viestin, vaikka molemmat liittyisivät saman yrityksen palveluihin.

Ensimmäiseen kokeiluun valitsisin rajatun kokonaisuuden. Yhden palvelun, ymmärrettävän tarjouksen ja tavoitteen, jonka toteutumista pystytään seuraamaan.

Ennen käynnistystä sovitaan myös kokeilun budjetti, tarkistuspisteet ja se, millä perusteella jatkosta päätetään.

Näin kokeilu tuottaa parhaimmillaan asiakkaiden lisäksi tietoa. Sen avulla voidaan arvioida seuraavaa siirtoa.

Mittauksen pitää ulottua yhteydenoton laatua pidemmällekin

Mainosalustan raportti kertoo osan tapahtumista. Myynti tietää toisen osan.

Lomakkeen lähettäminen on mitattava tapahtuma, mutta kaikki lomakkeet eivät ole samanarvoisia. Yhteydenotto voi koskea väärää palvelua, väärää aluetta tai työtä, jota yritys ei halua tehdä.

Siksi tarvitaan palautetta siitä, mitä yhteydenotoille tapahtui.

Oliko asiakas sopiva? Lähetettiinkö tarjous? Syntyikö kauppa? Minkä kokoinen työ oli kyseessä?

Puhelinklikkauskin pitää nimetä oikein. Se kertoo soittopainikkeen painamisesta. Toteutunut puhelu ja sen sisältö ovat erillisiä asioita.

Pienessä yrityksessä seurannan ei tarvitse alkaa raskaasta järjestelmästä. Yhteisesti sovittu tapa kirjata liidin laatu ja eteneminen auttaa jo paljon. Tärkeää on, että tietoa todella kerätään ja käytetään päätöksissä.

Älä vaihda toimivaa mainontaa pelkän uutuuden vuoksi

Jos Google-mainonta tuo yrityksellesi sopivia asiakkaita järkevällä kustannuksella, sen budjettia kannattaa käsitellä harkiten.

ChatGPT-mainonnan kokeilu voi tuoda uuden asiakashankinnan lähteen. Sen pitää kuitenkin osoittaa hyötynsä yrityksen omassa tilanteessa.

Vertailussa käyttäisin samaa liidin laatumääritelmää ja laskisin mukaan myös palvelutyön, sisällöt sekä mittauksen rakentamisen.

Halpa klikkaus näyttää raportissa mukavalta. Se ei vielä kerro asiakkaan hankinnan kannattavuudesta.

Myös havaintomäärä pitää huomioida. Muutama yhteydenotto voi antaa kiinnostavan suunnan, mutta aineisto ei aina riitä vahvaan johtopäätökseen. Silloin tulos pitää uskaltaa sanoa keskeneräiseksi.

Mainonta ja orgaaninen AI-näkyvyys tarvitsevat eri mittarit

ChatGPT-mainonta ja GEO eli tekoälyhakuihin liittyvän löydettävyyden kehittäminen sekoitetaan helposti toisiinsa.

Maksettu mainos on erillinen mainospaikka. OpenAI mukaan mainostaminen ei vaikuta ChatGPT vastauksiin. Mainosrahalla ei siis osteta orgaanista suositusta.

GEO-työssä kehitetään esimerkiksi yritystiedon selkeyttä, sisältöjen hyödyllisyyttä ja teknisen löydettävyyden edellytyksiä. Mainintaa tai pysyvää näkyvyyttä ei silti voi luvata.

Yhteistä näille töille voi olla hyvä lähtöaineisto. Yrityksen oma tieto auttaa tekemään ymmärrettäviä palvelusivuja ja perusteltuja mainosviestejä.

Tulokset pitää kuitenkin erotella, jotta tiedetään, mihin käytetty työ ja raha ovat vaikuttaneet.

Usein kysyttyä ChatGPT-mainonnan aloittamisesta

Pitääkö verkkosivut uusia ennen kokeilua?

Ei välttämättä. Nykyistä sivustoa voi käyttää, jos se vastaa mainoksen lupausta, auttaa asiakasta arvioimaan palvelua ja tekee yhteydenotosta helppoa. Tarvittavat korjaukset arvioidaan ennen aloitusta.

Voiko kanavan kannattavuuden tietää etukäteen?

Etukäteen voidaan arvioida sopivuutta ja laskea hyväksyttävän hankintakulun rajoja. Toteutuva kannattavuus selviää vasta käytännön aineistosta. Siksi aloittaisin rajatulla kokeilulla.

Mistä yrityksen kannattaa lähteä liikkeelle?

Valitse palvelu, jonka myyntiä haluat kehittää. Kokoa asiakkaiden kysymykset, palvelun sisältö ja nykyisen asiakashankinnan luvut. Näiden pohjalta voidaan arvioida, onko uusi mainoskanava perusteltu seuraava askel.

Jos haluat soveltaa tätä omaan yritykseesi, tutustu Forta Median ChatGPT-mainonnan palveluun. Lähtökohtana on yrityksesi tavoite ja ehdotus siitä, millaisella kokonaisuudella sitä kannattaa lähteä testaamaan.

Pasi Silvennoinen on Forta Median yrittäjä. Hän työskentelee verkkosivujen, hakukonenäkyvyyden ja digitaalisen mainonnan parissa.